Kun Pieksämäellä ikänsä asunut Raimo Julkunen lähtee katsomaan Oulun Kärppien kotiottelua, matka alkaa aamuvarhaisella ja päättyy vasta seuraavana päivänä. Yhteen otteluun kuluu helposti vuorokausi ja matkaa kertyy 1 600 kilometriä – mutta Julkunen ei valita. Päinvastoin. Tämä on hänen tapansa nauttia ansaituista eläkepäivistä.
Pian 82 vuotta täyttävä Julkunen on viihtynyt jääkiekon parissa 1950‑luvulta lähtien.
”Minä olen tähän lajiin vihkiytynyt”,
Julkunen sanoo hymyillen.
Kasvattajaseuraansa Pieksämäen Pallo-Seppoihin hän sitoutui vuosikymmeniksi.
”Olen koittanut auttaa seuraa kaikin mahdollisin tavoin. Olen toiminut valmentajana, rahastonhoitajana, sihteerinä ja puheenjohtajana.”
Valmentajana hän piti kiinni erityisesti yhdestä periaatteesta.
”Sen minä päätin, että kun minä valmennan, niin jokainen kaveri saa pelata. Ei voi kehittyä, jos ei pääse kentälle.”
Kipinä Kärppiin syttyi, kun nuori Reijo Ruotsalainen saapui Pieksämäelle pelaamaan Julkusen valmennettavia vastaan.
”Minä näin heti, että siinä on huippuluokan kiekkoilija.”
Kun Kärppien toiminta kehittyi vuosien varrella, Julkunen seurasi seuran vaiheita mielenkiinnolla.
”Minä sain heidän toiminnastaan viitteitä omaan työhöni Pallo-Seppojen parissa.”
Mies tekee säännöllisesti reissuja Ouluun Kärppiä kannustamaan – parhaimmillaan hän on käynyt katsomassa jopa 19 ottelua kauden aikana. Silloin kilometrejä kertyi uskomattomat 28 500.
Julkunen on työskennellyt VR:llä ja matkustaa yhä mielellään junalla.
Joulun välipäivien Kärpät - JYP -ottelua paikan päälle seuraamaan tullut Julkunen viihtyy selvästi ottelutapahtumissa. Mies kertoo olleensa edellisenä päivänä Jyväskylässä seuraamassa samojen joukkueiden kohtaamista. Tuolloin menopelinä toimi oma auto.
Matka lauantaiseen Kärppäotteluun on alkanut aamulla ennen yhdeksää.
”Pelin jälkeen lähden täältä junalla kello 23.53 Tampereelle, siellä olen kello 5.35. Tampereelta matkaan Helsinkiin ja sieltä takaisin Pieksämäelle.”
Miten aika kuluu noin pitkillä matkoilla?
”Hyvin. Minä en ole tuppisuu. Ravintolavaunusta löytyy aina juttuseuraa!”
Julkunen on löytänyt Kärppäyhteisöstä paljon ystäviä ympärilleen, ja hän on varsin pidetty vieras Kärppäklubilla.
”Kun rupesin täällä käymään, tunsin kuin olisin tullut kotiin”,
hän toteaa.